Lukuvinkkejä aloittelijoille ja mestareille

Aino-Maria Savolainen & Katja Jalkanen: Linnasta humisevalle harjulle: 50 parasta kirjaa. Avain, 2014. 260 s.

Maailman parhaat teokset on listattu lukuisia kertoja, ja kuten Aino-Maria Savolainen ja Katja Jalkanen toteavat esipuheessaan, listausten mielekkyys on helppo kyseenalaistaa. Linnasta humisevalle harjulle -teoksen kirjat on valittu Kaikkien aikojen paras kirja -äänestyksessä syksyllä 2013.
Kaikki kirjallisuuden ystävät saivat ehdottaa listalle jotain kaunokirjallista teosta, ja Amman lukuhetki -blogiin tulikin yli 500 ehdotusta, joista lähes 150 sai ääniä.

Kirjaesittelyt aloittaa Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina (1978): ”Pidä ruususi / raivaa sen sijaan / ruokapöytä / pidä ruususi / valehtele sen sijaan / hiukan vähemmän.” Ote houkutteli välittömästi tarttumaan uudelleen kauan sitten luettuun runoteokseen. Jokaisen esittelyn lopussa kerrotaan, kenelle teosta suositellaan ja lisätietoa kaipaavien iloksi on mainittu muutama lähde. Suosituksia ei ole tarkoitettu liian vakavasti otettaviksi, esimerkiksi Tove Janssonin muumikirjaa Taikatalvi suositellaan niin talvi-ihmisille kuin ei-talvi-ihmisille ja J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herraa ”fantasiasta viehättyville, hyvää ja pahaa pohtiville, usean aamiaisen ystäville”.

Joiltakin kirjailijoilta, kuten juuri Tolkienilta ja Janssonilta ja esimerkiksi Astrid Lindgreniltä, listalle on yltänyt useampi teos. Ilahduttavinta kuitenkin oli, että mukana on useita kaksituhattaluvulla ilmestyneitä teoksia. Kymmenen parhaan joukossa ovat odotetusti Finlandia-voittajat Kjell Westö ja Sofi Oksanen, mutta lukijat olivat äänestäneet viidenkymmenen joukkoon myös yllätyksiä, kuten Emmi Itärannan lähitulevaisuuteen sijoittuva, vesivarojen ehtymisestä kertova Teemestarin kirja (2012) tai Yann Martellin elokuvaversionakin tuttu Piin elämä (2001), joka kuvaa nuoren pojan selviytymistä pelastuslautalla tiikeri seuranaan mutta pohtii myös laajemmin elämän merkitystä.

Teoksen takakannessa varoitetaan juonipaljastuksista, mutta esitellyt kirjat ovat sellaisia, että vaikka tapahtumista tietäisikin takakansitekstiä enemmän, se ei häiritse lukuelämystä. Linnasta humisevalle harjulle toimii erinomaisena oppaana suosikkikirjojen maailmaan mutta antaa oivallisia lukuvinkkejä myös kirjallisuutta enemmän harrastaville. Niin ja sitten koko kisan voittaja: arvaatteko, mikä teos oli saanut eniten ääniä?