Avainsana-arkisto: perhesurmat

Veljen luo (tv-sarja)

Julkaistu Kirjoittaja: Jätä kommentti

Karin Smirnoffin Jana Kippo -trilogia oli vuoden 2021 tyrmäävin lukuelämys, eikä vain sisältönsä vaan myös kielensä vuoksi. Trilogian aloittavaan romaaniin Lähdin veljen luo (2021) perustuva neliosainen tv-sarja sai ensi-iltansa niin Ruotsissa kuin Suomessa tapaninpäivänä. Veljen luo -sarja on katsottavissa Yle Areenassa. Olen esitellyt romaaneja kahdessa postauksessa, ensimmäisessä käsittelin romaania Lähdin veljen luo (21.3.2021) ja toisessa (30.5.2021) sarjan muita osia keskittyen kieleen, jota ryydittävät Västerbottenin murre ja suomenkieliset ilmaisut.

Kuvakaappauksessa Veljen luo -sarjan neljännestä osasta Jana ja Bror ovat AA-ryhmän kokouksessa.
Jana ja Bror A.A.-kokouksessa. Janaa (Amanda Jansson) pyydetään kertomaan jotain Brorista (Rasmus Johansson). Kohtauksessa pilkahtaa parikin kertaa Smirnoffin teoksille ominainen musta huumori, jota muuten tv-sarjassa oli vähän. Kuvakaappaus Veljen luo -sarjan neljännestä osasta kohdasta 29:58.

Jana Kippo palaa kotikyläänsä ja jää pitämään huolta alkoholisoituneesta veljestään. Kotipalvelutyössään Jana kohtaa yksineläviä vanhuksia, joista monet muistavat hänet ja perheen tragedian. Romaani ja tv-sarja alkavat molemmat kohtauksella, jossa Jana jää linja-autosta hirveässä lumipyryssä ja päätyy Johnin luo odottamaan myrskyn laantumista. Janan ja Johnin välille syntyy vahva eroottinen side. Muut kyläläiset kuitenkin vieroksuvat Johnia, jonka epäillään murhanneen vaimonsa Marian. Janan ja Brorin väkivaltainen isä terrorisoi niin lapsiaan, vaimoaan kuin tilan eläimiä, ja nämä takaumina kerrotut tapahtumat olivat luettuina vielä rankempia kuin tv-sarjassa esitettyinä.

Aloin katsoa sarjaa hiukan epäilevästi, sillä silloin kun lukuelämys on ollut poikkeuksellisen vahva, teoksen adaptaatio toiseen mediaan tuppaa aina olemaan pettymys. Onkin heti todettava, että tv-sarja on onnistunut ja toimii myös itsenäisenä kertomuksena. Jos en olisi lukenut Smirnoffin teoksia, en olisi osannut kaivata enempää. Mutta nyt vertailulta ei voi välttyä, ja se koituu väistämättä tv-sarjan tappioksi. Smirnoffin teoksia värittää musta huumori, joka osin nousee kirjailijan omintakeisesta, lakonisesta kirjoitustyylistä – tv-sarjassa tästä ei juuri jälkiä näy.

Kuvausten kerrotaan olleen niin fyysisesti kuin psyykkisesti rankkoja, eikä jatkosta ole vielä tehty päätöstä. Sarja on kuitenkin saanut niin Ruotsissa kuin Suomessa kiittäviä arvioita, joten ainakaan siitä jatkon ei pitäisi olla kiinni. Amanda Jansson, joka esitti Jana Kippoa jo teokseen pohjautuvassa näytelmässä, tekee erinomaisen roolisuorituksen. Rasmus Johansson ei vastannut mielikuvaani Brorista, mutta niin vain sarjan edetessä hän alkoi tuntua juuri oikealta valinnalta rooliin. Suomenruotsalainen Jakob Öhrman onnistuu niin ikään hyvin taidemaalari Johnina, joka juo – niin kuin kaikki miehet Janan ympärillä – ja käyttäytyy arvaamattomasti. Jakob Öhrman on tuttu muun muassa Kjell Westön romaanin Där vi en gång gått / Missä kuljimme kerran filmatisoinnista (2011), jossa hän teki hienon roolin herkkänä Eric (Eccu) Widinginä, joka antaa painostaa itsensä kevään 1918 puhdistuksiin ja päätyy lopulta itsemurhaan. Tuoreessa Valitut-elokuvassa (2025) Öhrman esittää Korpela-liikkeen sytyttämää Teodoria.

Toivottavasti tv-sarja saa nekin, jotka eivät vielä ole lukeneet teoksia, tarttumaan Smirnoffin raastaviin mutta hurmaaviin tarinoihin Jana Kipposta.

Veljen luo -sarjan traileri (YouTube)

Arvio Helsingin Sanomissa, kirj. Antti Majander

Svenska ylen arvio, Silja Sahlgren-Fodstad

Esittely SvB (Svensk Bokhandel) -sivustolla, kirj. Simon Uggla

Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset

Julkaistu Kirjoittaja: Jätä kommentti

Kirjastossa työskentelevänä annan lukuvinkkejä asiakkaille niin ihan päivittäisissä asiakaspalvelutilanteissa kuin erikseen järjestetyissä kirjavinkkitilaisuuksissa. Usein myös asiakkaat vinkkaavat spontaanisti lukemistaan kirjoista. Vinkin Pauliina Vanhatalon romaanista Vastuulliset sain kirjallisuuspiirissämme, jossa joitakin vuosia sitten luimme hänen teoksensa Pitkä valotusaika (2015). Myöhemmin tutustuin omaelämäkerralliseen Keskivaikea vuosi: muistiinpanoja masennuksesta (2016).

”Tiiättekö te mitä teijän kotona on tapahtunut?” (5), kysyy Inka-tyttö naapuriin muuttaneelta Lenniltä. Teoksen ensimmäinen lause ja Raahessa asuvan kirjailijan käyttämä murre koukuttivat minut välittömästi tarinaan. Uudessa kodissa on aiemmin tapahtunut perhesurma, mutta Lennin perheelle talo merkitsee uutta alkua rahahuolien ja muusikkoisän työttömyyden ja masennuksen jälkeen.

”Emmää häiritte – –. Tyhyjä talo, ketä se haittaa, jos mää nukun siellä tän yön?” (23), toteaa Valo Pasille tunkeuduttuaan tämän asuttamaan autiotaloon Lennin naapurissa. Huumeriippuvaisen Valon mieliala vaihtelee sen mukaan, onko hän onnistunut hankkimaan rahaa piikkiä varten vai ei. Pasi tuntee vastuuta ystävänsä, perheensä surmanneen Jukan teoista niin, että hänen oma elämänsä on lähes pysähdyksissä. ”Ookko käyny tämän tontin ulukopuolella koko viikkona?”, kyselee Valo. ”Ekkö oo kuullu, että ihimisen pittää aina välillä poistua mukavuusalueelta? That’s where the magic happens. Tai anna mulle ees sun kortti ja tunnusluku.” (95) Pasin ja Valon välille syntyy omalaatuinen suhde, jossa hyväksikäyttö (enkä nyt puhu seksuaalisesta hyväksikäytöstä) ja jonkinasteinen välittäminen kietoutuvat toisiinsa.

Opettajana työskentelevä Nina haluaa pois kodista, jossa hänen poikansa käy vain varkaissa saadakseen huumeannoksensa.

Tornitalon juurella Niina tarkisti puhelimensa ja huomasi saaneensa Mirvalta viestin.
Näin valon eilen ohimennen, kun etsin meidän tyttöä, siinä luki. Valolla kai taas ostohousut jalassa.
Heillä oli tapana lähettää toisilleen näitä lyhyitä tiedonantoja, elossaoloilmoituksia. Niihin ei kirjoitettu mitään ylimääräistä, mutta mainittiin kyllä, jos lapsen olemuksessa oli jotakin mistä saattoi iloita: jos tämä oli puhdas, ravittu, rauhallinen. Nyt kun Mirva ei maininnut asiasta mitään, epäilyt heräsivät väistämättä.
Likainen, syömätön, sekaisin. (91)

Vastuulliset on romaani tragedioista ja siitä, miten laajoja ja tuhoisia seuraukset voivat olla etenkin niille, jotka jäävät miettimään, mitä olisivat voineet tehdä estääkseen tapahtuneen. Henkilökuvaus on kauttaaltaan erinomaista mutta Pasin ja Valon hahmot erottuvat kirkkaimpina.

Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset. Tammi 2022. 252 s.

Teoksesta muun muassa blogeissa Tuijata ja Kirjakaapin kummitus

Arvio Kaltiossa (kirj. Marjo Jääskä)

Arvio Kulttuuritoimituksen sivuilla (kirj. Mikko Saari)

Pauliina Vanhatalon sivut