Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset
Kirjastossa työskentelevänä annan lukuvinkkejä asiakkaille niin ihan päivittäisissä asiakaspalvelutilanteissa kuin erikseen järjestetyissä kirjavinkkitilaisuuksissa. Usein myös asiakkaat vinkkaavat spontaanisti lukemistaan kirjoista. Vinkin Pauliina Vanhatalon romaanista Vastuulliset sain kirjallisuuspiirissämme, jossa joitakin vuosia sitten luimme hänen teoksensa Pitkä valotusaika (2015). Myöhemmin tutustuin omaelämäkerralliseen Keskivaikea vuosi: muistiinpanoja masennuksesta (2016).
”Tiiättekö te mitä teijän kotona on tapahtunut?” (5), kysyy Inka-tyttö naapuriin muuttaneelta Lenniltä. Teoksen ensimmäinen lause ja Raahessa asuvan kirjailijan käyttämä murre koukuttivat minut välittömästi tarinaan. Uudessa kodissa on aiemmin tapahtunut perhesurma, mutta Lennin perheelle talo merkitsee uutta alkua rahahuolien ja muusikkoisän työttömyyden ja masennuksen jälkeen.
”Emmää häiritte – –. Tyhyjä talo, ketä se haittaa, jos mää nukun siellä tän yön?” (23), toteaa Valo Pasille tunkeuduttuaan tämän asuttamaan autiotaloon Lennin naapurissa. Huumeriippuvaisen Valon mieliala vaihtelee sen mukaan, onko hän onnistunut hankkimaan rahaa piikkiä varten vai ei. Pasi tuntee vastuuta ystävänsä, perheensä surmanneen Jukan teoista niin, että hänen oma elämänsä on lähes pysähdyksissä. ”Ookko käyny tämän tontin ulukopuolella koko viikkona?”, kyselee Valo. ”Ekkö oo kuullu, että ihimisen pittää aina välillä poistua mukavuusalueelta? That’s where the magic happens. Tai anna mulle ees sun kortti ja tunnusluku.” (95) Pasin ja Valon välille syntyy omalaatuinen suhde, jossa hyväksikäyttö (enkä nyt puhu seksuaalisesta hyväksikäytöstä) ja jonkinasteinen välittäminen kietoutuvat toisiinsa.
Opettajana työskentelevä Nina haluaa pois kodista, jossa hänen poikansa käy vain varkaissa saadakseen huumeannoksensa.
Tornitalon juurella Niina tarkisti puhelimensa ja huomasi saaneensa Mirvalta viestin.
Näin valon eilen ohimennen, kun etsin meidän tyttöä, siinä luki. Valolla kai taas ostohousut jalassa.
Heillä oli tapana lähettää toisilleen näitä lyhyitä tiedonantoja, elossaoloilmoituksia. Niihin ei kirjoitettu mitään ylimääräistä, mutta mainittiin kyllä, jos lapsen olemuksessa oli jotakin mistä saattoi iloita: jos tämä oli puhdas, ravittu, rauhallinen. Nyt kun Mirva ei maininnut asiasta mitään, epäilyt heräsivät väistämättä.
Likainen, syömätön, sekaisin. (91)
Vastuulliset on romaani tragedioista ja siitä, miten laajoja ja tuhoisia seuraukset voivat olla etenkin niille, jotka jäävät miettimään, mitä olisivat voineet tehdä estääkseen tapahtuneen. Henkilökuvaus on kauttaaltaan erinomaista mutta Pasin ja Valon hahmot erottuvat kirkkaimpina.
Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset. Tammi 2022. 252 s.
Teoksesta muun muassa blogeissa Tuijata ja Kirjakaapin kummitus
Arvio Kaltiossa (kirj. Marjo Jääskä)
Arvio Kulttuuritoimituksen sivuilla (kirj. Mikko Saari)
Kirjallisuutta ja tutkimusta 