Kirjallisuutta ja tutkimusta

Toivoa herättäviä tosiasioita maailmasta

Hans Rosling: Faktojen maailma. Suom. Matti Kinnunen. Otava. 2018. 348 s.

Teoksen alaotsikko Asiat ovat paremmin kuin luulet kitetyttää koko kirjan sanoman. Ruotsalainen lääkäri ja luennoitsija Hans Rosling käy teoksellaan Faktojen maailma taisteluun tietämättömyyttä vastaan. Tätä tietämättömyyttä havainnollistetaan kyselyllä, johon on vastannut lähes 12000 ihmistä neljässätoista maassa. Suurin osa koulutustasosta riippumatta arveli maailman tilan muuttuneen huonommaksi. Olisitko sinä tiennyt, kuinka moni tytöistä suorittaan peruskoulun matalan tulotason maissa? Vaihtoehdot ovat 20, 40 tai 60 prosenttia. Oikea vastaus on kuusikymmentä prosenttia; Ruotsissa oikein vastasi 11 ja Suomessa 6 prosenttia osallistujista. Testin tulokset kertovat tavasta hahmottaa maailma ”tuhoisalla tavalla väärin”, sillä puhtaasti arvaamallakin olisi vastausten jakauma ollut tasaisempi.

Mistä tällainen vääristynyt käsitys maailman tilasta ja kehityksestä sitten johtuu? Rosling puhuu ”ylidramaattisesta maailmankuvasta”, jota media uutisoinneillaan sodista ja luonnonkatastrofeista ruokkii. Tällaisen maailmankuvan taustalla on aivojemme tapa toimia: teemme nopeita johtopäätöksiä ja kiinnostumme dramaattisista tarinoista, kuten metsästäjä esi-isämme aikoinaan. Tätä kirjoittaessa julkaistu uutinen kertoi, että ero rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa; juttu koski maailman 26 rikkaimman omaisuuden kasvua. Tämä on hyvä esimerkki kuiluvaistosta, jota Rosling pitää jättiläismäisenä harhakäsityksenä, sillä se estää näkemästä ääripäiden väliin jäävän enemmistön. Sen sijaan että puhuisimme kehittyvistä ja kehittyneistä maista, maailma tulisi jakaa neljään tulotasoon. Suurin osa ihmisistä elää toisella ja kolmannella tasolla, eli ”siellä missä pitäisi olla juopa”. Kuiluvaiston ohella meitä johtavat harhaan pelko, joka sumentaa käsityskykymme, tapamme yleistää asoita tai nähdä ne vain yhdestä näkökulmasta ja halumme syyttää tiettyä ihmistä tai ihmisryhmää tapahtuneesta pahasta. Kaikista näistä Rosling antaa lukuisia esimerkkejä omilta luennoiltaan mutta myös käytännön työkaluja virhekäsitysten kampittamiseen.

Hans Rosling menehtyi haimasyöpään 2017. Roslingin lisäksi teosta ovat olleet tekemässä hänen poikansa Ola Rosling ja hänen miniänsä Anna Rosling Rönnlund, jotka vastaavat faktojen visualisoinneista. Hyvä esimerkki on kansien sisäpuolella olevat kartat, kuvat ja grafiikat – pelkästään näitä vilkaisemalla valottuu tekijän sanoma siitä, että maailma on ongelmistaan huolimatta menossa kohti parempaa. Jos haluat kerrankin hyviä uutisia, lue tämä kirja!

(Arvio julkaistu Vieskan Viikossa 24.1.2019)

Rosling oli innostava luennoitsija. Ks. esim. tulojen ja elinajanodotetteen suhdetta kuvaava video Roslingin perustaman Gapminder-säätiön sivuilta.

Dollar street -sivustolla voi käydä katsomassa, miten ihmiset eri tulotasoilla elävät ympäri maailmaa.

Teos on tehnyt vaikutuksen myös muihin, lue Pauline von Dahlin arvio, Hannun arvio Kirjavinkit-sivustolta ja arvio Kirsin Book Clubissa.